Saapuessamme Eagle Rider -moottoripyörävuokraamolle oli tiellä pahaenteisesti rivi pyöriä, varmaan jonkun muun pyöriä, sillä varaamiamme Electra Glideja ne eivät olleet. Ja niinhän siinä kävi, että ne oli nimikoitu meille.
Useamman tunnin vääntämisen jälkeen saimme puhuttua itsellemme yhden Electra Gilden, kaikki muuta ovat jotain muita harrikoita, joissa ei ole takalaukkua eikä kunnollista takapenkkiä. Ryhmässämme on seitsemän pariskuntaa, joten hyviä takapenkkejä tarvittaisiin seitsemän. Lisäksi ainakin minä haluaisin myös säilytystilaa rojuilleni. Muu ryhmä on onneksi kevyemmin varustautunut.
Olimme ja olemme todella pettyneitä.
Lopulta lähdimme kuitenkin sillä mitä meille tarjottiin. Minkäänlaista hyvitystä tai muuta ei luvattu eikä liene tiedossa. Harmittaa vieläkin. Eagle Rider ei hoitanut tätä tapausta hyvin. Tästä jäi paskan maku suuhun.
Lähtöstartissa minun pyöräni ei sitten käynnistynytkään, joten jouduin vielä pyytämään Eagle Ridersilta apua. Uusi akku asennettiin nopeasti.
Harrikat kuitenkin liikkuivat ja navigaattorini toimii välillä ja stereot soivat. Meno on yksin ajavalle ihan ok. Minkälaista on Street Gliden takapenkillä ei ole tiedossani, mutta pitkään matkaansitä takapenkkiä ei ole tarkoitettu.
Valitsin reitin pitkän kaavan mukaan. Ajoimme ensin kohti Chicagon keskustaa tielle 43 eli Harlem Avenue. Sitä etelään ja siitä 66:lle. 55:ltä poikkesimme Jolietin suuntaan.
Gardnerista alkaen ajoimme kaikkien pikkukaupunkien keskustojen läpi. Pieni sadekuurokin osui kohdalle Dwightissä.
Baymont Inn & Suites Bloomingtonissa on varsin edustava edelliseen majapaikkaan verrattuna. Kävelimme läheiseen ostoskeskukseen pizzoille ja kauppaan. Minä kävin äsken vielä pulahtamassa pienessä, mutta viihtyisässä uima-altaassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti