Kivettynyt metsä

Aamiainen oli jo amerikkalaisittain ok eli nyt siitä ei tarvitsisi edes kirjoittaa. Suomalaisittain olimme kaikki valmiina ja moottorit käynnissä jo kymmenen minuuttia ennen määräaikaa.
Ajoimme pääosin valtatietä ja poikkesimme "Route 66":lla vain satunnaisesti ja pieniä kaupunkiosuuksia ajaen. Matka taittui hulppeaa vauhtia.

Ensimmäinen tauko oli bensa-asemalla, eikä siellä muuta tehtykään sen jälkeen kun onnistuimme selvittämään miten besapumppu toimii.

Toinen pysähdys oli mantereen vedenjakalla.

Kolmas tauko oli intiaanien rihkamakauppojen täyttämässä solassa. Junia olemme tänään nähneet paljon, ihan koko päivän ja tässä solassa niitä meni myöskin taukoamatta.

Neljäs tauko oli kivettyneen metsän vierailijakeskuksessa eli "Petrified Forest – Visitor Center" tai toiselta nimeltään maalattu aavikko eli "Painted Desert".

Luonnonpuistossa on näyttävällä tavalla monen värisiä maakerroksia aavassa ja laakeassa ja silti kanjonimaisessa maisemassa. Kivettyneet puut ovat todellakin kymmeniä miljoonia vuosia vanhoja puita, jotka ovat kivettyneet graniittiakin kovemmiksi. Niinpä hiekkakivinen kallioaines on monin paikoin eroosio vienyt mennessään, mutta kivettyneet puunrungot ovat jääneet paikalleen. Vaikuttava paikka.

Hienon autiomaakokemuksen jälkeen ajelimme Holbrookiin legendaariseen Wigwam-motelliin. Vaikka aika jo painaa tätä betonitiipii rykelmää, niin on kokemus ainutlaatuinen. Tiipiiden viereen on tuotu myös vanhoja autoja ja tunnelma on vähintäänkin erikoinen.

Ehdimme nauttia muutamankin oluen ennen päivällistä. Maukkaan päivällisen nautimme meksikolaisessa perheravintolassa.