Williamsin aamiainen oli tuttu. Ainoastaan kahvi oli lämmintä. Puuro ja paahtoleipä piti lämmittää itse. Jugurttia oli, vohveleita ei. Aamiaisen jälkeen osa porukasta kävi tutustumassa läheisiin buutsi- ja Route 66 -rojukauppoihin. Olimme jälleen hyvissä ajoin liikkeellä.
Matka etenkin mukavasti valtatietä. Seligmanissa oli luonnollinen taukopaikka, onhan siellä oikea Route 66 -rysä. Seligmanista lähti myös valtatiestä erkaantuva jakso Route 66:tta, joka osoittautui maisemiltaa yhdeksi hienoimmista pätkistä.
Lyhyt tauko Peach Springissä ja tankkaustauko aidolla 66-asemalla Kingmanissa, kohdassa, jossa jätimme myös jäähyväiset Route 66:lle. Matka jatkui pohjoiseen tietä 93 kohti Las Vegasia.
93:lla pidimme kuvaustauon hiukan ennen Hoover-patoia ja Hoover-padolla olikin sitten pidempi ja kuumempi tauko. Lämpötila oli jo reilusti yli 30 astetta (Celsius).
Padolta olikin enää 30 mailia Luxor-hotelliin Las Vegasin Stripille. Pyörät parkkiin ja laukkujen kantoa ajopuvuissa ohi uima-altaiden ja läpi käsinon hiestä märkinä, kohtuullisen hidas, mutta kohtelias check-in ja takaisin kasinon läpi hisseille.
Luxor on pyramidin muotoinen hotelli. Pyramidi on ontto, huoneet ovat vinoilla seinillä, nurkissa kulkevat vinot hissit ja luhtikäytävät pyramidin sisällä ovat pitkät. Erikoisuuden tavoittelussa ollaan täällä aika pitkällä, mutta kaikki muu onkin ihan samanlaista kuin kaikissa muissakin Las Vegasin hotelleissa eli erilaisia ravintoloita ja järjetön määrä yksikätisiä rosvoja, jotka tyhjentävät huomaamattoman nopeasti taskut käteisvaroista. Seteli rosvoon, pari vetoa ja rahat ovat poissa – nopeaa ja kätevää.
Muutamat meistä kävivät pulahtamassa ja drinksuilla uima-altaalla ennen illallista. Söimme hotellin buffetissa ja otimme myös buffet-juomat. Buffet oli verrattain edullinen, monipuolinen ja laadukas.
Ruoan jälkeen kävelimme Strippiä hiukan pohjoiseen välkettä ihmetellen. Hiukan ennen Stripin vilkkainta osuutta käännyimme takaisin, siis ne, jotka vielä olivat pysyneet kasassa. Meillä oli vaikeuksia löytää tienylityssilloille, sillä risteyksessä oli remonttia ja hotellien sisällä oleville pois johtaville portaille ei luonnollisestikaan ollut minkäänlaista opastusta.
Jyrkin ja Jennan kanssa kävelin vielä puolilta öin viereiseen Mandala Bay -hotelliin ja takaisin Las Vegasin ihmeitä päivitellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti